
Aluevaalit 2022
Haluan mahdollistaa myös parempaa työhyvinvointia tärkeää ja arvokasta työtä tekeville sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan työntekijöille. Tarvitsemme henkilökuntaa, joilla on voimavaroja asiakkaan empaattiseen kohtaamiseen ja auttamiseen hädän hetkellä. Henkilökunnan kuormittumisesta on kannettava huolta ja reagoitava siihen riittävän ajoissa. Osaava johtaminen on organisaation menestystekijä, johon investoiminen tulee olla sote-uudistuksen yksi avaintekijöistä.
Kolmas sektori on korvaamaton tuen, ohjauksen ja palveluiden tuottajana. Ilman tätä järjestöjen ja yhdistysten tärkeää toimintaa moni jäisi ilman riittävää apua. Jotta hyvinvointialueilla onnistutaan riittävän laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen järjestämisessä, olisi järjestöt otettava mukaan hyvinvointialueiden valmisteluun, toimintaan ja osaksi hyvinvointialuestrategiaa. Hyvinvointialueelle ja järjestöille on luotava toimivat rakenteet. Tarvitsemme järjestöjä täydentämään julkisia palveluja myös tulevaisuudessa.
Pidän tärkeänä, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella:
1) Tarjotaan oikea-aikainen tuki ja hoito sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluna: Mahdollistetaan lääkäriin pääsy viikon sisällä, tarjotaan perhekeskuksista kokonaisvaltaista tukea lapsiperheille sekä huolehditaan ikäihmisten hoidon laadukkaista ja oikea-aikaisista palveluista.
2) Toteutetaan "terapiatakuu" eli matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut niitä tarvitseville. Yhteiskunnassamme merkittävin syy sekä sairauspoissaoloille että työkyvyttömyyseläkkeille ovat mielenterveydelliset. Nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito on raskaasti kuormittunut, jonot ovat pitkät, eikä apua saa ajoissa. Mielenterveyspolitiikka on otettava keskiöön myös tulevien hyvinvointialueiden päätöksenteossa, sillä meidän on kaikin tavoin pyrittävä puuttumaan syrjäytymiskehityksen jatkumiseen. Aluevaalit ovat mielenterveysvaalit.
3) Rakennetaan neuropsykiatrisesti oireileville toimiva palvelupolku ja järjestetään riittävä tuki koko perheelle. Neuropsykiatrisesti oireilevat lapset, nuoret ja perheet ovat usein palveluverkostoissa väliinputoajia. Tarvitsemme laajaa osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle neuropsykiatrisista oireista, niiden vaikutuksesta käyttäytymiseen, sen säätelyyn sekä toimintakykyyn. Omaishoitajuus kuuluu myös neuropsykiatrisesti oireilevien vanhemmille.

