Kuntavaalit 2021

Olen asunut Vihdissä viisi vuotta ja seurannut aktiivisesti kunnallista päätöksentekoa. Jatkuvat leikkaukset ja säästöt koulutuksesta sekä perheiden hyvinvoinnista saivat minut asettumaan kuntavaaleissa Vihdin Keskustan ehdokkaaksi. Halusin päästä vaikuttamaan osaksi kunnallista päätöksentekoa ja saamaan lasten ja nuorten oikeudet kuuluville. Sain kuntavaaleissa 77 ääntä, ja tällä äänimäärällä olen Vihdin Keskustan toinen varavaltuutettu sekä luottamustehtävässäni sivistyslautakunnan jäsen. Tämä nimenomainen luottamustehtävä oli itselläni sekä haaveena että tavoitteena asettuessani kuntavaaliehdokkaaksi. Näin siksi, että edellisessä työssäni nuorisopsykiatrialla teimme työtä mielen hyvinvoinnin eteen monta vuotta ja monta askelta myöhässä. Puolestaan sivistyslautakunnan jäsenenä tarjoutuu mahdollisuus tarkastella, tutkia, analysoida ja valmistella niitä tärkeitä valintoja ja päätöksiä, joilla on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten koulutukseen, hyvinvoinnin kokemuksiin sekä mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Kunnassa viisi vuotta asuneena olen erittäin otettu saamastani äänimäärästä ja luottamuksesta. Suuri kiitos kaikille minua äänestäneille! Haluan olla vaikuttamassa siihen, että rakennamme Vihdissä uusilla ratkaisuilla turvallista arkea, hyvinvointia sekä kestävän elinympäristön sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

Kunnassa tehdyt päätökset koskien varhaiskasvatusta ja peruskoulutusta ovat tärkeimpiä syrjäytymiskehitystä ennaltaehkäiseviä valintoja ja tekoja.

Alla lisää vaaliteemoistani:

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy

Viime vuosina nuorten pahoinvointi on herättänyt keskustelua kunnassamme. Oireilevat nuoret eivät jostain syystä ole kiinnostaneet kuntapäättäjiä, vaikka erikoissairaanhoito, lastensuojelu ja nuorten syrjäytymiskehitys tuottavat kalliin laskun yhteiskunnallemme. Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon tarve on maassamme seitsemänkertaistunut 20 vuodessa, eikä hoitojonojen kasvua ratkaista vain lisäämällä työntekijäresurssia. Nuorten pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä vähentääksemme tarvitsemme kuntaamme riittävät peruspalvelut lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

Tärkein syrjäytymiskehitystä ennaltaehkäisevä tekijä on laadukas varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmä, jossa henkilökunnan määrän ja tuntikehyksen tulisi olla riittävät. Perusopetuksessa myös erityisopetuksen saatavuus sekä tarvittavat psykologiresurssit tutkimusten toteuttamiseksi ovat tärkeitä tekijöitä nuorten syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisyssä. Näiden lisäksi syrjäytymiskehityksen riskiä vähentäisi suoraan koulussa työskentelevät ammattilaiset, joilla olisi osaamisesta lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaisesta tunnistamisesta ja lyhytterapeuttisesta hoidosta.

Kunnan nuorisoikäisten peruspalvelut eivät ole ympäryskuntiin verrattuna ja asukasmäärään suhteutettuna riittävät. Kuntamme nuorisoasema toimii väestöpohjaan nähden erittäin vähäisin resurssein. Kunnastamme puuttuu kokonaan yläkouluikäisten perheneuvola, joka on tärkeä ennaltaehkäisevä ja perheitä kokonaisvaltaisesti tukeva palvelu. Yläkouluikäisten perheneuvola tarjoaisi apua myös perheen sisäisiin vuorovaikutushaasteisiin sekä mahdollistaisi vanhempainohjauksen, joka on tutkitusti erittäin tehokas keino tukea ja vahvistaa koko perheen hyvinvointia ja vuorovaikutusta. Perheiden palveluiden ja tuen muotojen vahvistaminen tässä globaalisti haastavassa koronatilanteessa olisi erityisen tärkeää.

Neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret ovat väliinputoajia kaikissa yhteiskunnan palveluissa ja toiminta-areenoilla. Heidät mielletään usein käytöshäiriöisiksi, joka suhtautumistapana lisää entisestään perheiden kuormittumista. Perheet tarvitsevat tietoa neuropsykiatrisista oireista, niiden vaikutuksesta lapsen käyttäytymiseen ja arkielämään, kokonaisvaltaista tukea sekä yhteistyötä lapsen toimintaympäristön toimijoiden kesken. Vain riittävällä osaamisella ja tietoudella on mahdollista tarjota neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmille voimavaroja oikea-aikaisesti. Näin ollen on erittäin tärkeää vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluissa työskentelevien neuropsykiatrista osaamista. Perheiden voimavarojen vahvistamisen on myös päätöksentekijöiden vastuulla, joten myös he tarvitsevat riittävää ymmärrystä neuropsykiatrisista häiriöistä ja niiden vaikutuksesta perheen elämään sekä lasten ja nuorten toimintaympäristöön.

Kuten edellä kirjoitin, viime vuodet kunnassamme on oltu valmiita maksamaan nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun korkeita kustannuksia edullisempien perustasolla järjestettävien ennaltaehkäisevien palveluiden sijaan. Lisäksi on tehty koulutusleikkauksia, jotka jo edeltäen on leikattu tasolle, josta on mahdotonta enää säästää moninkertaistamatta lasten ja nuorten syrjäytymiskehityksen kustannuksia. Pohdin usein sitä, minkälaisella laskutavalla näihin lapsia ja nuoria koskeviin säästötoimenpiteisiin on kunnassamme päädytty. Siinä, missä säästämme tänä vuonna ennaltaehkäisevissä palveluissa, siirrämme moninkertaisina kustannuksia tulevina vuosina tehtäviin raskaisiin ja korjaaviin interventioihin sekä hoitoihin.

Menestyvän yritystoiminnan kehittäminen

Olen yrittäjäperheen tytär ja ryhtynyt myös itse sivutoimiseksi yrittäjäksi. Koen yrittäjyyden olevan yksi kunnan täkeimmistä voimavaroista. Kunnan mahdollistamat olosuhteet luovat perustan yritysten kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Vihdin kunnan elinvoiman, uudistumisen ja työllisyyden edistämisen kannalta koen tärkeäksi menestyvän yritystoiminnan mahdollistamisen. Yritykset tuovat kunnalle työpaikat, joista saamme verotuloja, joilla puolestaan rakennamme menestyvää ja elinvoimaista kuntaa meille kuntalaisille.

Kunta on yrityksen koti. Vihdin kunnan tulisi toimillaan pyrkiä luomaan yrityksille joustava toimintaympäristö. Kaavoitusta tulisi toteuttaa nopeasti ja lupaprosesseja hoitaa sujuvasti. Kunnassa olisi tärkeää toteuttaa paikalliset yritykset huomioivaa hankintapolitiikkaa kunnan kaikissa hankinnoissa. Yritysmyönteisestä päätöksenteosta tulisi tehdä kuntamme myyntivaltti, ja tieto tästä olisi saatava markkinoitua pääkaupunkiseudun yrityksille. Yritykset ovat kuntien hyvinvoinnin yksi peruspilareista, joten kunnan menestyvän yritystoiminnan kehittämiseen tulisi investoitava riittävästi.