Kansainvälisten tutkimusten perusteella kirjastot vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon, oppimiseen, hyvinvointiin ja kansalaisidentiteettiin.  Kirjastoilla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Lukeminen lievittää stressiä, lisää empatiakykyä ja vetreyttää aivoja. Lasten ja perheen kirjastossa käyminen, kirjojen lainaaminen ja yhdessä niiden tutkiminen vaikuttavat merkittävästi lukutaidon kehittymiseen.

Tutkimukset tuottavat myös huolestuttavaa tietoa lukutaidon heikentymisestä Suomessa. Lukemisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Siihen tulisi lapsia sosiaalistaa jo varhain. Tutkimukset osoittavat, että lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta. Siten lapselle ääneen lukemisella on tärkeä merkitys. Nykypäivän digilaitteet vaikuttavat vähentävän lasten kiinnostusta lukemiseen. Näin ollen lapsia kannattaa jo varhain motivoida tarttumaan lukemaan kirjaa. Kun tekninen lukutaito kehittyy, syntyy usein sisäinen innostus lukemiselle. Vanhempana olen palkinnut lapsiani lukemisesta. Alkukankeuden jälkeen lukemisesta on tullut heille osa arkea. Jokaisen tekninen lukutaito on saanut koulussa kiitosta. Kirjat ovat tarjonneet lapsille elämyksiä, tietoa ja sivistystä, joista olen erittäin kiitollinen.

Kirjastojen merkitys tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa digitalisaation myötä ja sen merkitys korostuu vapaa-ajanviettomahdollisuuksien ja sosiaalisten kontaktien tarjoajana. Kirjastolla on siten myös syrjäytymistä ehkäisevä rooli. Toisaalta kirjastojen avulla saattaisi tarjoutua mahdollisuus etätyöskentelylle, verkostoitumiselle, neuvotteluhuoneen vuokraamiselle sekä vuorovaikutteiselle luovuudelle. Me kuntalaiset päätämme, minkälaisen kohtaamispaikan ja olohuoneen haluamme tulevaisuudessa kirjastostamme luoda. Siitä ei tule säästää.