Pohdin työssäni nuorisopsykiatrian poliklinikalla usein sitä, miten monenlaisia tekijöitä löytyy mielenterveysoireilun taustalta ja miten lähes kaikella toiminnalla on vaikutusta mielenterveyden hyvinvointiin. Otetaan yhtenä esimerkkinä vaikkapa keväällä 2020 tehty pääsykoeuudistus, jonka myötä ylioppilastodistuksen merkitys kasvoi opiskelijavalinnassa jatko-opintoihin hakeutuessa.  Uudistuksen myötä äidinkielen ja pitkän matematiikan arvosanat muuttuivat tärkeiksi korkeakouluhaussa.

Pääsykoeuudistus on aiheuttanut lukiolaisille kasvaneita suorituspaineita samalla, kun nuoren tulisi ratkaista kyseiseen ikäkauteen kuuluvia tärkeitä kehitystehtäviä. Vielä ei ole täysin tiedossamme, minkälaisia seurauksia tällä pääsykoeuudistuksella on ollut ja tulee olemaan nuorten tulevaisuudessa. Voimme kuitenkin pohtia, minkälaisia arvoja tämä uudistus yhteiskunnassamme korostaa. Asetetaanko ihmisarvon mittariksi tuottavuus ja tehokkuus, joiden tutkitusti tiedämme lisäävän ahdistuksen ja masennuksen kokemuksia? Haluammeko rakentaa hyvinvoivia nuoria, jotka jatkavat pitkään työelämässä? Kuinka moni nuori ylipäätään elää olosuhteessa, jotka mahdollistaa tällaisen yksilösuorituksen?

Yhteiskunnassamme merkittävin syy sekä sairauspoissaoloille että työkyvyttömyyseläkkeille  ovat mielenterveydelliset. Tarvitsemme siis vaikuttavaa mielenterveyspolitiikkaa osaksi poliittista päätöksentekoa. Poliittisessa päätöksenteossa on nähtävä kauas mielenterveysoireiden taustalle niihin tekijöihin, joita yhteiskunnassamme mielenterveysongelmia tuottavat, lisäävät ja uusintavat. Mielenterveysongelmien syntymistä voidaan ehkäistä esimerkiksi puuttumalla kiusaamiseen, tukemalla oppimisvaikeuksista koulussa kärsiviä lapsia ja nuoria, mahdollistamalla oikeanlainen oppimisympäristö, tukea ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta sekä tarjoamalla apua ja tukea perheiden haasteisiin. 

 Mielenterveyspolitiikka on otettava keskiöön myös tulevien hyvinvointialueiden päätöksenteossa, sillä meidän on kaikin tavoin pyrittävä puuttumaan syrjäytymiskehityksen jatkumiseen. Tulevat aluevaalit ovat nimenomaan mielenterveysvaalit. Tulevilla hyvinvointialueilla on siis löydettävä kestävät ratkaisut mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisylle.