Oppilashuollon riittävät ja laadukkaat resurssit koululaisten mielenterveystyön perustana

18.01.2022

Tutkimusten mukaan kouluepäonnistuminen on kaikkein voimakkaimmin yhteydessä myöhempään heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin. Henkilöillä, joilla on lukivaikeus, erilaisia oppimisen liittyviä ongelmia ja neuropsykiatrisia häiriöitä, on moninkertainen riski sairastua masennukseen, ahdistukseen ja muihin vakavampiin mielenterveyden häiriöihin. Oppilashuollon ammattilaiset, koulupsykologit, kuraattorit ja terveydenhoitajat kuuluvat koulujen oppilashuoltoon, joka on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä välineistä vaikuttaa oppilaiden kokemaan mielenterveyden hyvinvointiin. Nämä oppilashuollon resurssit ovat siirtymässä sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden vastuulle, joka mahdollistaa jatkossa myös rahoituksen kohdentamisen ja painottamisen nimenomaan ennaltaehkäisevään työhön.

Koulupsykologeja tarvitaan erityisesti kartoittamaan ja tutkimaan oppimiseen liittyviä ongelmia. Koulupsykologeja tarvitaan myös konsultaatiota varten: opetushenkilökunnalle tulisi löytää varhaisempia ja nopeampia väyliä sekä tunnistaa että ohjata neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia koululääkärin ja koulupsykologin arvioitaviksi, tutkittaviksi ja hoidettaviksi tai vastaavasti koululääkärille lähetettäväksi eteenpäin oikean hoidon piiriin. Osana sote-uudistusta hyvinvointialueille ollaan kouluttamassa perustason henkilökunnalle hoidollisia lyhytterapeuttisia interventioita, jotka tarjoavat työvälineitä tunnistaa ja hoitaa jo varhaisia mielenterveyden oireita. Jatkossa perustason henkilökunta, kuten opiskelijahuollon työntekijät, osaavat hoitaa jopa keskivaikeaa ahdistusta ja masennusta. Kun kuraattorit ja terveydenhoitajat saavat välineitä hoidollista työtä varten, psytyvät koulupsykologit jatkossa keskittymään entistä enemmän siihen, johon heidät on koulutettu- tekemään lasten ja nuorten psykologisia tutkimuksia.

Jokaisen lapsen haastavan käyttäytymisen takana on aina selitys. Lukuhaluttomuuden ja heikon motivaation  syynä saattaa ilmetä lukivaikeus. Levottomuuden, häiriöherkkyyden ja impulsiivisuuden takaa saattaa ilmetä ADHD. Omiin ajatuksiin uppoutuvan, häiriöherkän ja asioita unohtelevan käyttäytymisen selittävänä tekijänä saattaa puolestaan löytyä ADHD:n tarkkaamattomampi muoto ADD. Sosiaalisten tilanteiden haasteiden, kuormittumisen ja koulupoissaolojen takaa voi puolestaan löytyä autismikirjon häiriö, hahmottamisen vaikeus tai kehityksellinen kielihäiriö, tai vaikka nämä kaikki kolme ja vielä jotain muuta. Koulun tarjoama kolmiportainen tuki ei kouluvaikeuksiin ja haasteisiin yksin riitä, vaan ongelmien syitä tulisi aina kartoittaa laajemmin erityisopettajan toimesta ja arvioida koulupsykologisten tutkimusten tarkoituksenmukaisuutta. Oppimiseen liittyvien vaikeuksien tutkiminen on avain oikea-aikaiseen tukeen sekä kuntoutukseen ja hoitoon, joiden avulla nimenomaan ennaltaehkäistään myöhempien mielenterveysongelmien syntymistä.

Erityisesti perusopetusta koskevat leikkaukset ovat lisänneet nuorten mielenterveysongelmia. Oppimiseen liittyvien ongelmien tunnistaminen ja tutkiminen, oppilaan oppimista tukevan oppimisympäristön mahdollistaminen sekä ahdistus- ja masennusoireiden varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeimpiä keinoja, joilla ennaltaehkäistä vakavampien mielenterveysongelmien kehittymistä. Vain ja ainoastaan riittävän varhaisella puuttumisella jo alakouluiässä lasten oppimiseen liittyviin vaikeuksiin, koulunkäynnin haasteisiin ja varhaisten mielenterveydellisten oireiden tunnistamiseen ja hoitoon, on mahdollista tulevaisuudessa saada nuorten mielenterveysongelmat laskuun.