Tutkimusten mukaan kouluepäonnistuminen on kaikkein voimakkaimmin yhteydessä myöhempään heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin. Henkilöillä, joilla on lukivaikeus, erilaisia oppimisen liittyviä ongelmia ja neuropsykiatrisia häiriöitä, on moninkertainen riski sairastua masennukseen, ahdistukseen ja muihin vakavampiin mielenterveyden häiriöihin. Oppilashuollon ammattilaiset, koulupsykologit, kuraattorit ja terveydenhoitajat kuuluvat koulujen oppilashuoltoon, joka on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä välineistä vaikuttaa oppilaiden kokemaan mielenterveyden hyvinvointiin. Nämä oppilashuollon resurssit ovat siirtymässä sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden vastuulle, joka mahdollistaa jatkossa myös rahoituksen kohdentamisen ja painottamisen nimenomaan ennaltaehkäisevään työhön.

Koulupsykologeja tarvitaan erityisesti kartoittamaan ja tutkimaan oppimiseen liittyviä ongelmia. Koulupsykologeja tarvitaan myös konsultaatiota varten: opetushenkilökunnalle tulisi löytää varhaisempia ja nopeampia väyliä sekä tunnistaa että ohjata neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia koululääkärin ja koulupsykologin arvioitaviksi, tutkittaviksi ja hoidettaviksi tai vastaavasti koululääkärille lähetettäväksi eteenpäin oikean hoidon piiriin. Osana sote-uudistusta hyvinvointialueille ollaan kouluttamassa perustason henkilökunnalle hoidollisia lyhytterapeuttisia interventioita, jotka tarjoavat työvälineitä tunnistaa ja hoitaa jo varhaisia mielenterveyden oireita. Jatkossa perustason henkilökunta, kuten opiskelijahuollon työntekijät, osaavat hoitaa jopa keskivaikeaa ahdistusta ja masennusta. Kun kuraattorit ja terveydenhoitajat saavat välineitä hoidollista työtä varten, psytyvät koulupsykologit jatkossa keskittymään entistä enemmän siihen, johon heidät on koulutettu- tekemään lasten ja nuorten psykologisia tutkimuksia.