Viime aikoina käyty keskustelu ja informaatiotulva tulevasta sote -uudistuksesta  ja sen hyvinvointialueista on ollut väkevää ja aktiivista. Tulevan sote -uudistuksen myötä vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustomen järjestämisvastuun siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Näiden tulevien 21. hyvinvointialueen ja Helsingin, joka vastaa omista palveluistaan, kehittämistyö on hyvin eri vaiheissa. Sote-uudistuksen tavoitteena on tuottaa asiakkaan tarvitsemat sosiaali- ja terveyshuollon peruspalvelut sujuvasti yhdeltä luukulta. Tavoite on kunnianhimoinen, ja sen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulu jää varsin lyhyeksi.  Parhaillaan hyvinvointialueilla kehitetään ja tuotetaan tarvittavia tuki- ja palvelumuotoja, toimintamalleja, yhteistyöverkostoja sekä ICT-palveluja alueen omat erityispiirteet huomioiden. Se, kuinka alueellisesti tasa-arvoisesti tässä onnistutaan, on mielenkiintoinen kysymys. 

Edessämme on siis tammikuussa yhdet tärkeimmistä vaaleistamme, aluevaalit,  joissa valitaan sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeät päättäjät. Näiden päättäjien on kyettävä katsomaan omaa hyvinvointialuettaan kokonaisuutena ja tunnettava alueensa ominaispiirteet palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että päättäjien on esimerkiksi olennaista ymmärtää, minkälaisia palveluita tarvitaan maaseudun haja-asutusalueilla, jossa asuu paljon ikääntyvää väestöä, millä tavoin tuotetaan alueella oikea-aikaiset perheiden palvelut tasa-arvoisesti, miten onnistutaan toteuttamaan lääkäripalveluiden saatavuus lain edellyttämällä tavalla sekä kuinka voidaan hyödyntää ja minkälaisille kohderyhmille digitaalisia palveluja laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Vaikka usein julkisuudessa tuotetaan puhetta sote-uudistuksesta nimenomaan terveydenhuollon vaikuttavuuden osalta, on sote -uudistuksessa sosiaalihuollon työllistävyys terveydenhuoltoa työllistävämpää. Yksi tärkeä  sote -uudistuksen ratkaistavaksi jäävä kysymys onkin, kuinka jatkossa huolehditaan työntekijöiden työhyvinvoinnista ja jaksamisesta henkisesti sekä fyysisesti kuormittavassa sosiaali- ja terveydenhuollon työssä siten, että työntekijät pystyvät työskentelemään pitkään työurallaan terveinä, ja alalle saadaan hakeutumaan riittävästi opiskelijoita myös tulevaisuudessa.  Kysymykseen ei ole yksinkertaista ratkaisua, mutta  on täysin selvää, että suuria muutoksia on tulevaisuudessa kyettävä tekemään. 

Tammikuussa on edessä tärkeät aluevaalit, joissa äänestetään näiden 21. hyvinvointialueen päättäjistä.  Tulevilta päättäjiltä tarvitaan sekä kykyä ajatella että toteuttaa asioita uudella tavalla, mutta myös taitoa vaihtaa näkökulmaa, kykyä tolkulliseen taloudenpitoon sekä rohkeutta viedä muutosta eteenpäin.   - Nyt, jos koskaan, on tärkeää äänestää.